Marraskuu kului blogin suhteen hiljaisissa merkeissä. Enimmäkseen myös elo oli hiljaista, luennoitsijat alkoivat luoda tenttipaineita ja aikaa kului kirjaston uumenissa luku- ja kirjoituspuuhissa. Viime viikot olivat myös koettelemusten aikaa, sillä toisin kuin edellisessä tekstissä mainitsin, Gort na Glaisessa ei ole ollut viimeaikoina rauha maassa... Mutta vaikeuksien kautta on menty parempaan suuntaan ja saatu ilmapiiriä puhdistettua. Nyt pahimmat konfliktit on saatu selvitettyä ja täällä tuntuu taas vaihteeksi olevan kaikille tilaa.

Harmaaseen marraskuuhun on kuitenkin mahtunut myös valonpilkahduksia ja niistä haluankin tässä kertoa! Alkukuusta matkustimme eräänä perjantaina Jussin kanssa Dubliniin, missä vietimme hauskat pari päivää. Matkan päätarkoitus oli irlantilais-losangelesilaista Flogging Molly -yhtye, jolla oli keikka Ambassador Theatressa. Majapaikkamme oli Paddy's Palace -hostelli, joka ei kyllä ihan palatsin veroinen ollut... Mutta sielläpä yövyimme Dublinin sydämessä 15 eurolla/hlö, eikä paikassa suurempaa valittamista ollut. Sekaannuksen takia saimme paikat neljän hengen huoneesta 12 hengen makuusalin sijasta, eikä huoneeseen tullut muita, joten saimme yksityisen huoneen! Ikkunastamme aukesi hauska kaupunkimaisema.

Päätimme mennä keikkapaikalle ajoissa, sillä Corkin kokemustemme mukaan bändit aloittavat Irlannissa varhain... Ja hyvä oli että menimme, sillä taas oli jo ensimmäinen kappale menossa päästessämme sisään! Eräs poika kertoi ovien auenneen paria tuntia aiemmin kun lipussa sanottiin, joten lämmittelybändit olivat soittaneet jo aikoja sitten. Onneksi emme kuitenkaan myöhästyneet pahasti ja pääsimme vielä hyvin mukaan iloiseen Irish punk drinking songs -meininkiin.

Keikan jälkeen lähdimme tutustumaan öiseen Dubliniin. Ilta oli kaunis ja kaupungilla oli hauska tunnelma.




Kävimme kurkistamassa myös kuuluisaa Temple Baria. Päädyimme ihailemaan sitä vaan ulkoa päin, sillä hintataso ei ollut kovin opiskelijaystävällinen...


Yöfiilistelyn jälkeen palailimme hostellille ja painuimme yöpuulle. Aamulla lähdimme katselemaan kaupunkia, joka oli mukava myös päivän valossa.

Kävimme kurkistamassa Bank of Irelandin rakennusta, joka oli Lonely Planetin mukaan näkemisen arvoinen pytinki. Ja ihan komea se olikin.

Kävimme myös Trinity Collegen pihalla, joka lie yksi kaupungin kuuluisimmista nähtävyyksistä. Tässä joku suurmies...

...ja Jussi ilmeen puolesta samoilla linjoilla.

Kävimme päivänmittaan muun muassa arkeologisessa museossa, missä oli mielenkiintoinen kelttinäyttely. Tarkoituksemme oli mennä käymään myös legendaarisella Guinnessin panimolla, mutta päätimme sitten jättää sen seuraavaan kertaan ajanpuutteen vuoksi. Ilma oli kaunis, joten mukavinta oli kierrellä kaupungilla.



Kuten niin monet muutkin näkemämme paikat, myös Dublin hyppäsi listalleni paikoista, joihin toivon ehtiväni vuoden aika tutustumaan vielä paremmin. Saapa nähdä, miten käy uusintakierroksen, kun keväällä pitäisi koluta myös Pohjois-Irlantia ja kunnianhimoiset suunnitelmat vievät Skotlantiin asti...
Toinen valopilkku marraskuun arkisen aherruksen keskellä olivat syksyn toiset Suomen vieraat, Antti ja Anni! Heidän kanssaan vietimme hauskan ja rentouttavan viikonlopun ihan koto-Galwayssa. Jälleen vieraat toivat tullessaan mahtavat ilmat! Pian kukaan ei enää usko ainaista valitustamme kylmästä ja sateisesta ilmasta... Irlannissa paistaa aina aurinko, tulkaa kaikki meille kylään!


Kauniin iltaruskon saattelemina suuntasimme kaupungille,...

...sillä mitäpä on irlantilainen ilta ilman Guinnessia!


Ja olivatpa vieraat myös nopeita oppimaan irlantilaista tanssia.

Niinpä vaihtui marraskuu joulukuuksi ja oli aika saatella Antti ja Anni bussiasemalle. Ja samalla hetkellä, kun he nousivat Dublinin bussiin, alkoi sataa kuin saavista kaataen... Tietysti. Mutta pianpa mekin suuntaamme joulunviettoon kohti Suomea. Ja siellä olisi paras olla lunta! Sitä ennen saamme kuitenkin vielä kurkistaa täkäläistä joulunodotusta ja päntätä lukuisiin tentteihin... Mutta uskomatonta, että syyslukukausi ja puolet ajastamme Irlannissa on takana jo alle kolmen viikon päästä! Aika on kulunut kuin siivillä.